Verkkopalvelumme uudistuu
Uusi verkkopalvelumme julkaistaan 7.8.2017.
Lue lisää
Takaisin

Matematiikkakin on fiilislaji

Viime viikolla julkistettiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin ansiokas tutkimus nuorten matemaattisesta osaamisesta. Tutkimuksessa oli mukana yli 2 000 lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, joita oli seurattu 3:nnella, 6:nnella, 9:nnellä luokalla ja toisen asteen koulutuksen loppuessa. Aineistoa on kerätty kymmenen vuoden ajan vuosina 2005–2015.

Ensinnäkin hatunnosto Karvin tutkijoille ja kaikille tutkimukseen osallistuneille opettajille ja oppilaille. Kovin usein mielipiteet opetuksesta ja oppimisesta perustuvat subjektiiviseen näkemykseen. Nyt on tarjolla laajan otoksen tutkimus.

Julkisuudessa huomiota sai löydös, etteivät lukioiden päättöarvosanat vastaa eri kouluissa toisiaan. Toisen koulun kutonen voi olla toisen koulun ysi. Selkeä epäkohta, mutta ei ehkä se vakavin ongelma kuitenkaan. Onneksi ylioppilaskoe laittaa lukiolaiset samalle viivalle.

Tärkein kysymys on mielestäni se, miten kannustamme nuoria panostamaan matematiikkaan kaikilla kouluasteilla. Opiskelijat tarvitsevat matemaattisia taitoja, ja Suomi tarvitsee matematiikan taitajia sekä arkipäivän soveltajia.

Matikkakin on fiilislaji, kuten niin moni asia elämässä. Oppimisen ilmapiirin vaikuttavat opettajat, ystävät, kotijoukot ja media. Positiivinen ilmapiiri ja opiskelijan asenne parantavat oppimistuloksia. Myös meille oppimateriaalin kustantajana se asettaa haasteen: haluamme innostaa oppimaan – miten voimme tehdä sen vielä paremmin? Tässä muutamia ajatuksia (otan mielelläni vastaan lisää ehdotuksia):

1. Matematiikan merkitys

Matematiikan tarvetta eri aloilla pitää tuoda esiin aktiivisesti. Esimerkiksi kaikille yhteiselle lukion ensimmäiselle matematiikan kurssille julkaisemassamme Yhteinen tekijä -kirjassa esitellään ensimmäisillä sivuilla, mihin esimerkiksi markkinointipäällikkö, sairaanhoitaja ja kielenkääntäjä tarvitsevat matematiikkaa. Toivottavasti moni rohkaistuu pitkän matematiikan taipaleelle, vaikka matemaattiset tai tekniset opinnot eivät olisi ensisijaisesti mielessä.

2. Monipuolinen maailmankuva

Tutkimuksen tiedotustilaisuudessa nostettiin esiin se, että pojat kiinnostuvat matematiikan opiskelusta enemmän kuin tytöt. Matematiikan toimituksessamme naispuolinen kustannustoimittaja kertoi, että hän kiinnostui fysiikasta koulussa vasta, kun tehtäväesimerkit koskivat ihmiskehoa eivätkä koneita. Meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, että materiaaleissamme olevat esimerkit ja tehtävät ovat monipuolisia. Ei kuitenkaan stereotyyppisiä poika–tyttö-tehtäviä, vaan laajalti elämän eri aloilta.

3. Haasteita ja onnistumisia

Elämä on kivaa, kun onnistuu. Jokaiselle matematiikan opiskelijalle tulee olla sopivan tasoisia tehtäviä – huipuille haasteita ja hitaammille onnistumisia tuottavia tehtäviä. Materiaaliemme tulee tukea opettajia eriyttämisessä. Matemaattinen itsetunto on todella tärkeää.

4. Kuvitus ja visuaalisuus

Panostamme Sanoma Prolla paljon visuaalisen laatuun, esimerkiksi kuvitukseen, kansiin, ikoneihin,  taittotyöhön, videoihin ja digitaalisiin käyttöliittymiin. Haasteenamme on tehdä opiskelusta elämyksellistä – myös matematiikassa. Monelle opiskelijalle voi olla luontaisempaa nähdä ongelman ratkaisumalli videona kuin lukea se kirjasta tai tietokoneen ruudulta. Selkeä taitto auttaa tiedon omaksumisessa.

5. Matematiikkaa monipuolisesti – myös ammatillisiin opintoihin

Karvin tulokset olivat karua katsottavaa ammatillisten opintojen osalta. Sanoma Pro julkaisee räätälöityjä matematiikan oppikirjoja monille ammatillisille aloille. Uusimpia on esimerkiksi rakennus- ja talotekniikan opiskelijoille tarkoitettu Tekniikan matematiikka -sarjan kirja.  Tekijät kirjoittavat kirjan esipuheessa osuvasti, miten matematiikkaa tarvitaan rakennusalalla joka käänteessä: ”Ensin otat mittoja listan pituudesta, ja seuraavaksi huomaat jo miettiväsi jiirikulman suuruutta. Muutamassa hetkessä joudut soveltamaan yksikkömuunnoksia ja kulman käsitettä.”

Mallia Kuopiosta

Oppimateriaalien tekijöiden ja kustantajien pitää tehdä oma osuutensa, mutta haastan kaikki mukaan miettimään, miten matikkaan saadaan lisää imua. Educa-messujen aikaan tammikuussa minulla oli ilo keskustella Kuopion alueen lukioiden rehtorien kanssa. Karvin tiedotustilaisuudessa mieleeni tulikin Kuopion Lyseon rehtorin Samuli Laitisen kuvaus Kuopion Lyseon lukion luonnontieteellisen seuran Sigman ”Long Lessoneista”.

Kuopion Lyseossa valtaosa pitkän matematiikan opiskelijoista osallistuu vapaaehtoisesti lauantaina Long Lesson -nimiseen kertaukseen aina ennen koeviikkoa. Opettajat ja Lyseon vanhat opiskelijat auttavat kertaamisessa. Paikalla voi olla yli 100 opiskelijaa.

Vaikka en ole paikalla ollut, näen mielessäni eräänlaiset matikkabileet. Sigman toimintaa vetää Yhteinen tekijä ja Tekijä Pitkä matematiikka -sarjojen oppikirjailija Paavo Heiskanen, joka on myös lukion apulaisrehtori. Terveiset Paavolle ja kaikille Long Lessonin aktiiveille Kuopioon. Voinko tulla joskus mukaan bileisiin?

Yhteisöllisyys on vahva voima ja matematiikkakin on fiilislaji. Tukekaamme sitä fiilistä.