Verkkopalvelumme on uudistunut: sanomapro.fi
Takaisin

Matematiikka – elämää ja ajattelua varten

Matematiikka saa peruskoulun kokonaistuntimäärästä suuren osuuden, ja opiskeltavissa sisällöissä käsitellään laajasti matematiikan eri osa-alueita.

Mutta mihin näin laajoja matematiikan taitoja tarvitaan, jos opiskelijan tulevaisuuden tähtäimessä ei ole matemaattisesti suuntautunut ala?

Olen kuullut monen oppilaan ja aikuisenkin pohtivan, miksi nuo kaikki sisällöt pitää opetella, kun arkielämään riittäisivät perustaidot.

Perinteisesti matematiikka ajatellaan kykynä laskea ja ratkaista matemaattisia tehtäviä. Jo kansa- ja oppikoulun aikaiset oppiaineen nimitykset laskuoppi, laskento ja mittausoppi viittaavat lukuihin ja laskemiseen. Käytännössä matematiikkaa harjoitellaan laskutehtävien avulla, mutta taustalla on myös suurempia, elinikäisen oppimisen tavoitteita kuten loogisen päättelyn, ajattelun taitojen ja ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. Nämä taidot kehittyvät matemaattisten harjoitusten avulla, vaikka oppija ei sitä aina itse tiedostakaan. Pitkäjänteisen harjoittelun avulla on mahdollisuus kehittää itseään laajemmin kuin moni osaa ajatellakaan.

Uudessa opetussuunnitelmassa ajattelun taidot ja oppimaan oppiminen on nostettu jopa yhdeksi laaja-alaisen osaamisen päätavoitteeksi. Oletko ajatellut, mitä kaikkea tähän tavoitteeseen sisältyy? OPSissa ajattelun taitoihin luetaan kuuluvaksi muun muassa havaintojen tekeminen, ongelmanratkaisutaidot, argumentointi, päättely, johtopäätösten tekeminen, kriittinen analysointi, vaihtoehtojen näkeminen, näkökulmien yhdisteleminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Lisäksi kaikessa tässä tulisi kehittää taitojaan sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ei mikään ihan pieni tavoite! Tarkemmin ajateltuna nämä kaikki edellä mainitut ovat myös matematiikan sisältöjä ja tavoitteita, joita harjoitellaan peruskoulun aikana useaan otteeseen – muiden oppiaineiden roolia väheksymättä.

Jo pitkään matematiikan oppimisessa on kiinnitetty vastausten ja lopputulosten sijaan enemmän huomiota laskuprosessiin. Laskemisen aikana tapahtuva ajatteluprosessi kertookin usein huomattavasti enemmän matemaattisesta lahjakkuudesta kuin pelkkä oikean vastauksen tietäminen. Ulkoa oppimisen ja mekaanisen laskutaidon sijaan matematiikan opiskelussa keskiöön on noussut lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän perusteellinen ymmärtäminen ja tätä kautta syy – seuraus -suhteiden hahmottaminen ja loogisen päättelykyvyn kehittäminen. Vaikka matematiikan laskutehtävien ratkaiseminen perustuukin toisinaan kaavoihin, voi ajatteluprosessi kulkea silti useita erilaisia reittejä kohti ratkaisua. Juuri itselle ja tilanteeseen sopivien ajattelumallien ja laskustrategioiden omaksuminen onkin yksi matematiikan opiskelun avaintaidoista. Itsensä haastaminen matemaattisilla ongelmilla saa oppijan ajattelemaan ja oppimaan samalla muutakin kuin laskemista.

Opettajan lisäksi myös oppimateriaalit ohjaavat oppilaita kehittämään yksilöllisiä oppijan ominaisuuksiaan ja ajattelun taitoja. Hyvä oppimateriaali antaa virikkeitä ja ideoita vaihtoehtoisiin ajattelumalleihin, kahlitsematta kuitenkaan liikaa. Vapaus ajatella itsenäisesti omalla tyylillään motivoi ja kehittää oppilasta ja tukee tämän roolia aktiivisena tiedonrakentajana.

Sanoma Pron peruskoulun matematiikan sarjoissa tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia oman oppijuuden ja ajattelun kehittämiseen. Kokemuksellisten materiaalien, neuvovien esimerkkien, opetusvideoiden ja havaintovälineiden avulla syvennetään sisältöjen ja vaiheiden ymmärtämistä. Toisaalta vaihtoehtoisten ratkaisumallien avulla laajennetaan oppilaan näkökulmia ja annetaan eväitä omien strategioiden kehittämiseen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa ajatella, oppia tai opettaa, vaan ratkaisuun voi päätyä useita eri polkuja pitkin. Harjoittelemalla löydät oman polkusi.