Takaisin

Digitaalinen oppimateriaali ei voi olla vain verkossa surffailua

Kuluneen vuoden aikana on käyty vilkasta keskustelua koulumaailman digitalisoitumisesta.

Kouluissa on toteutettu tablettikokeiluja ja oppilaiden teknologisten taitojen kehittäminen on noussut esille niin uudessa opetussuunnitelmassa kuin sähköisten ylioppilaskirjoitusten ansiosta. Laitteiden ja teknisten taitojen varjoon on jäänyt kuitenkin oppimistulosten kannalta tärkein – sisältö.

Keskusteluissa on noussut esille epärealistisia näkemyksiä siitä, miten digitaalinen oppimateriaali toimisi säästökeinona. On jopa ehdotettu, että sen tuotannon voisi siirtää osaksi opettajien työtä.  Koulujen digitalisoituessa laadukkaiden oppimateriaalien ja -ratkaisujen merkitys on kuitenkin edelleen ratkaiseva. Niiden tärkeä rooli hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Digitaaliseen maailmaan siirtyminen on paljon moniulotteisempi muutos oppimisessa kuin materiaalin muuttaminen digitaaliseksi. Se ei tarkoita kirjojen skannaamista sähköisiksi versioiksi, tiedon perässä netissä surffailua tai yksittäisten oppimispelien käyttöä. Oppimisen siirtyessä digiaikaan opetuksen, oppimisen ja niiden tukemiseksi tuotettavien oppimisratkaisujen on toimittava aivan uudella logiikalla.

Monelle vanhemmalle on tuttu ongelma, että lapsia täytyy patistella läksyjen tekoon tietokonepelien ja älypuhelinten ääreltä ja motivaatiota koulutyöhön saa etsiä. Uudenlaisten digitaalisten sisältöjen tavoitteena on olla niin kiinnostavia ja innostavia, että tulevaisuudessa lapsia täytyy houkutella pois läksyjen ääreltä.

Uuden teknologian luomien mahdollisuuksien ansiosta oppimateriaalit kehittyvät kokonaisuuksiksi, joissa tarjotaan sisältöä monista eri lähteistä sekä työkaluja oppikokonaisuuksien työstämiseen. Ne antavat välitöntä palautetta niin oppilaalle kuin opettajalle sekä mahdollistavat parhaan mahdollisen oppimispolun eritasoisille ja eri tavoin oppiville oppilaille.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö on toiminut Suomessa oppimisen alueella erinomaisesti ja tuottanut kansainvälisesti arvostettuja tuloksia.  Tämä toimiva yhteistyö ei saa unohtua digitaalisessa murroksessa.

Hyvä esimerkki tämän yhteistyömallin jatkumisesta on Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä EduCloud-hanke, jonka tavoitteena on kehittää opettajille, oppilaille ja opiskelijoille yhtenäinen, helppo tapa ottaa käyttöön digitaalisia oppimateriaaleja.

Alan kehittymisen kannalta EduCloud -hankkeen tärkeimpänä tavoitteena tulee olla yhteisen sähköisen tunnistautumisjärjestelmän käyttöönotto. Sen toteutuminen olisi selkeä parannus tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa käyttäjät kirjautuvat kaikkiin palveluihin eri tunnuksilla ja palveluiden tarjoajat investoivat kukin erikseen tunnistautumisen kehittämiseen. Yhteinen ratkaisu mahdollistaisi alan toimijoille keskittymisen parhaiden mahdollisten oppimisratkaisujen kehittämiseen.

Juuri tämänlainen, koko toimialan kehitystä eteenpäin vievä, avoin yhteistyö takaa suomalaisen koulun menestyksen myös digitaalisessa murroksessa.

Vain osaava Suomi on menestyvä Suomi.