Takaisin

Näin menestyt sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa

Miten sähköisiin kokeisiin valmistautumien eroaa perinteisiin ylioppilaskokeisiin valmistautumisesta?

Jari Kolehmainen toimii Kouvolan iltalukiossa ja Kouvolan Yhteislyseossa biologian ja maantieteen lehtorina. Hän kertoo, mitä  opiskelijan tulisi tietää ennen sähköisiin ylioppilaskokeisiin osallistumista ja antaa  käytännön vinkkejä kirjoituksiin.

Kolehmainen kertoo, että digitaalisissa ylioppilaskirjoituksissa lähdetään liikkeelle tietokoneen buuttauksesta eli käynnistämisestä, joka kokelaan on osattava suorittaa itse. Käytännössä tämä tarkoittaa oman kannettavan tietokoneen käynnistämistä USB-muistitikulta.

– Netistä löytyy helposti buuttausohjeita useille eri tietokonemerkeille, Kolehmainen neuvoo.

Hän muistuttaa myös, että Abitti-sivustolta saa ladata itselleen kokelaan tikun, jonka avulla buuttausta voi harjoitella. Kun oman tietokoneen käynnistää kokelaan tikulta, käyttöön tulevat myös sähköisissä kirjoituksissa käytettävät ohjelmistot.

Tutustu ohjelmiin hyvissä ajoin

Sähköisissä ylioppilaskokeissa on käytössä useita ohjelmia, jotka kokelaan tulisi hallita. Kolehmainen mainitsee esimerkkinä LibreOffice Calc -taulukkolaskentaohjelman, jonka avulla maantieteessä laaditaan ilmastodiagrammeja tai väestöpyramideja. Lisäksi on hallittava jokin piirto-ohjelma, kuten LibreOffice Draw tai GIMP, joihin löytyy selkeät ohjeet Sanoma Pron maantieteen digikirjoista.

– ­Koevastauksiin on myös mahdollista liittää sähköiseen muotoon tehtyjä piirroksia, vaikka tätä ei tehtävissä edellytettäisikään, muistuttaa Kolehmainen.

– Kokelas voi toisin sanoen piirtää kuvia ja liittää ne kuvankaappauksena mihin tahansa kirjoitustehtävään. Omalle koneelle kannattaa siis ladata ilmainen LibreOffice ja harjoitella sen käyttöä hyvissä ajoin. Näin varsinaisessa kokeessa ei tarvitse jännittää, Kolehmainen jatkaa.

Miten syntyy hyvä vastaus?

Kolehmainen pitää teknistä osaamista tärkeänä, mutta kursseilla käsiteltyjen asioiden hallinta on kuitenkin avainasemassa. Hän kehottaakin kaivamaan kirjojen lisäksi esille myös kurssimonisteet, muistiinpanot ja kokeet, joiden avulla kertaaminen on helppoa. Muistamista ja ymmärtämistä voi helpottaa esimerkiksi kirjoittamalla tiivistelmiä ja piirtämällä käsitekarttoja.

– Kirjojen sisällysluettelojen avulla on hyvä palauttaa asioita mieleen ja testata omaa osaamistaan ennen kyseisten lukujen lukemista, vinkkaa Kolehmainen.

Hänen mielestään myös kuvat on syytä tutkia tarkkaan, koska niihin on usein tiivistetty paljon tärkeää asiaa. Kirjojen tehtäviä kannattaa luonnollisesti harjoitella, eikä pidä unohtaa kirjojen lopussa olevia käsiteluetteloita.

– Hyvässä vastauksessa pitäisi käyttää mahdollisimman paljon mahdollisimman tarkkoja tieteellisiä käsitteitä, sanoo Kolehmainen.

Kolehmainen painottaa, että vastaukset on aina perusteltava hyvin. On myös hyvä osata yhdistellä tietoja kirjan eri kohdista, eri kursseilta, eri oppiaineista ja uutisista. Kysyttyyn aiheeseen liittyvät ajankohtaiset lisätiedot voivat antaa lisäpisteitä. Siksi myös uutisten seuraaminen esimerkiksi lehdistä ja televisiosta on Kolehmaisen mielestä tärkeää.

Kolehmainen on koonnut maantieteeseen ja biologiaan liittyviä tärkeitä uutisaiheita lyhyesti selitettyinä omaan blogiinsa, joka on vapaasti kaikkien luettavissa. Maantieteen ajankohtaisina tärppeinä hän mainitsee esimerkiksi El Niñon, ilmastonmuutoksen, pakolaisuuden, turvapaikanhakijat ja maanjäristykset.

Kertaus on opintojen äiti

– Suosittelen ehdottomasti YO-kertauskirjan hankkimista, ellei sellaista ole jo lukioaikana ostanut, toteaa Kolehmainen.

Hän perustelee hankintaa sillä, että kertauskirja sisältää keskeisimmät asiat hyvin tiivistettynä. Mukana on myös runsaasti tehtäviä, joiden avulla omaa ymmärrystään voi testata.

– Kannattaa huomioida, että YO-kertauskirjan digiversiossa on mukana vastauksetkin. Näin omien suoritusten tarkistaminen on helppoa, lisää Kolehmainen.

Kolehmaisen mielestä lukemisesta voi tehdä mielekkäämpää, kun ei jatkuvasti tuijottele samoja kirjoja, joita on jo lukiokursseilla käyttänyt. Hänen mielestään voisi olla hyvä idea hankkia jopa uuden opetussuunnitelman mukaisia kirjoja, vaikka kirjoitukset vielä perustuvatkin vanhoihin opetussuunnitelmiin. Samoihin asioihin voi saada hieman uudenlaisia ja ajankohtaisempia näkökulmia.

Laadi lukusuunnitelma

– Lukusuunnitelman tekeminen on tärkeää, jotta kaikki asiat ennättää lukea ja opetella tarpeeksi hyvin, Kolehmainen toteaa.

Suunnitelma ei tietenkään yksistään auta, vaan sitä on myös muistettava noudattaa. Kolehmaisen mielestä vähintäänkin yhtä tärkeää on rauhallisen opiskelupaikan löytäminen. Mikäli tämä on kotona vaikeaa, Kolehmainen kehottaa hyödyntämään kirjastojen tiloja.

Kolehmainen muistuttaa, että rauhallisuuteen kuuluu myös kännykkäparkki. Puhelin olisi maltettava jättää syrjään äänettömänä – tai jopa kokonaan suljettuna – opiskelun ajaksi, jotta keskittyminen ei herpaannu.

– Riittävä ravinto, lepo ja muu rentoutuminen ansaitsevat oman aikansa, koska väsyneenä ei mikään jää mieleen, Kolehmainen toteaa lopuksi.

 

Ohjeita ja linkkejä:

  • Abitti on tiivis kokonaisuus, joka esittelee sähköisen ylioppilaskokeen järjestelyt pähkinänkuoressa.
  • Digabi-sivuilla voi tarkastella Ylioppilastutkintolautakunnan ainejaoksien laatimia esimerkkitehtäviä.
  • Ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilla voi tutustua keväällä 2016 pidetyn valtakunnallisen sähköisen harjoituskokeen tehtäviin ja hyvän vastauksen piirteisiin.
  • Ylen sivuilta löytyvät syksyn 2016 tehtävät mallivastauksineen.
  • Lisäksi on hyvä tutustua Ylioppilastutkintolautakunnan käytännön ohjeisiin.

 

Jari Kolehmainen on yksi Geos-sarjan tekijöistä.