Takaisin

Lukion matematiikka uudistuu – yhteinen kurssi ohjaa oppimäärän valintaa

Lukion matematiikan ensimmäinen ja kaikille yhteinen kurssi on aikaisempaa haasteellisempi sisällöltään. 

Yläkoulusta tuttuja asioita, kuten prosenttilaskentaa, kerrataan ja täydennetään, mutta kurssilla opiskellaan myös opiskelijoille kokonaan uusia asioita, kuten lukujonojen summat. Koska jo ensimmäisellä kurssilla tutustutaan uusiin matemaattisiin käsitteisiin, voi opiskelija innostua matematiikasta havaittuaan, että lukion matematiikka ei ole vain yläkoulussa opitun toistoa. Yhteisessä tekijässä kurssin sisältöä ja tavoitetasoa on rajattu siten, että se toisaalta tarjoaa haasteita, mutta ei kuitenkaan lannista opiskelijaa. Yhteinen tekijä myös ohjaa opiskelijaa pohtimaan oppimäärän valinnan merkitystä omien jatko-opintojen ja työelämän kannalta.

Miten eriyttäminen on ratkaistu Yhteisessä tekijässä?

Kaikissa luvuissa tehtävät on jaettu kahteen sarjaan: perustehtäviin ja syventäviin tehtäviin. Perustehtävien järjestys noudattaa kirjan esimerkkien järjestystä ja niissä viitataan esimerkkeihin. Näin opiskelijan on helppo löytää apua harjoitustehtäviin. Perustehtäviä on tarpeeksi, jotta kaikki opiskelijat saavat harjoitusta perustaidoissa. Syventävät esimerkit ja tehtävät tarjoavat lisähaastetta niitä kaipaaville opiskelijoille.

Uudessa OPSissa jo ensimmäisellä kurssilla paneudutaan lukujonoihin, mitä hyötyä siitä on opiskelijalle?

Lukujonoja ja summia opiskellaan sillä tasolla, kun niitä on ensimmäisellä kurssilla mielekästä opiskella. Keskitytään lukujonon ja summan käsitteiden ymmärtämiseen ja yksinkertaisiin sovelluksiin. Lukujonoja ja summia voidaan myös tutkia teknisten apuvälineiden avulla käyttäen taulukkolaskentaa sekä kuvaajia.

Ensimmäisellä kurssilla ei luonnollisesti käsitellä kaikkea, mitä aiemmin on käsitelty lukujonoihin liittyvillä kursseilla, mutta lukujonoihin ja summiin voidaan palata luontevasti myöhemmillä kursseilla sovellusten yhteydessä. Lyhyen matematiikan kursseilla Matemaattisia malleja (kurssi 4 ) ja Talousmatematiikka (kurssi 6) käsitellään uudelleen lukujonoja ja summia. Pitkässä matematiikassa muun muassa kurssilla  Polynomifunktiot ja -yhtälöt (kurssi 2) syvennetään tietoja geometrisesta jonosta ja summasta potenssiyhtälöiden yhteydessä, aritmeettisesta jonosta ja summasta toisen asteen yhtälöiden ja -epäyhtälöiden yhteydessä ja rekursiivisesta jonosta korkeamman asteen yhtälöiden yhteydessä.

Voidaan myös ajatella, että kun lukujonojen ja summien perusteet opiskellaan jo ensimmäisellä kurssilla, niin myös pitkän matematiikan opiskelijat voivat valita talousmatematiikan kurssin (MAB6), joka monissa lukiossa tarjotaan soveltavana kurssina, aikaisemmassa vaiheessa opintoja.

Vastaukset: Paavo Heiskanen, Yhteinen tekijä ja Tekijä, pitkä matematiikka -sarjojen tekijä